Máilmmeárbi

Vássánáiggi addin skeaŋka

Struve meridiána gierdu lea vássánáiggi guođđin árbi. Dan rájes go bođii máilmmeárbelistui jagi 2005, dat lea leamaš adnojuvvon kulturárbin mii guoská oppa olmmošsohkagoddái. Dat mearkkaša ahte mii galgat dan áimmahuššat boahttevaš buolvvaide.

Kart1gradmalingsrekkenxx6

Nordligste del av gradmålingsrekken.Kartverket

 

 

Meridiána gierdu joatkašuvvá 10 riikka čađa, ja dan davimus mearkkas, mii lea Fuglenesas Hámmárfeasttas, gitta lulimus mearkka rádjái, mii lea ukráidnalaš Staro- Nekrassowkas, leat 2280 milomehtera. Goappáge loahppamerkii lea gudnemonomeanta ceggejuvvon. Mearkkat mat vuođđoduvvojedje viiddis mihtidanbarggu čađa, šadde ieža vuođđun kártendoibmii máŋgalot jahkái.

Meridiána gierddu 265 mearkka leat guhkes ráidun goallostuvvon golmmačiegagat. Čiegagiid viŋkilat mihtiduvvojedje dárkilit teodolihtta-kiikariiguin. Muhtun mearkkain čađahuvvojedje astronomalaš dárkomat, ja dan oktavuođas mihtiduvvojedje vuođđolinnját mihtomeari mearrideami várás.*** loga Veaháš bargovuogi birra

Kart2 radmalingsrekkenxx4

Sørligstedel av gradmålingsrekken i Norge. Kartverket

Norggas sii barge davvin Hámmarfeastta rájis lulás Guovdageainnu rádjai. Jagi 1845 ja jagi 1850 gaskkas barge njeallje geasi, ja dalle dárkojedje, mihtidedje ja čađahedje astronomalaš dárkomiid. Vuosttamuš geassebotta mihtideaddjit vuos geahčadedje eanadaga ja árvvoštalle mo sii galget doaimmaset čađahit buoremus lági mielde. Jagi 1846 vuođđudedje signálaid vuođul gierddu golbma davimus mearkka ja dan čieža lulimus mearkka, ja vel mihtidedje daid ceakkoviŋkiliiguin. Jagi 1847 nu vuođđudedje maiddái gierddu viđa gaskaleamos mearkka. Jagi 1850 čađahedje astronomalaš dárkomiid Hámmarfeasttas, ja Álaheajus fas mihtidedje vuođđolinnjá ja ekspanšuvdnafierpmádaga.

Bjørn Geirr Harsson lea čállán eanet dan birra. Geahča: www.kartverket.no, ja maiddái artihkkala: Eatnanspáppa mihtidankoansta Oarje-Finnmárkkus.

Manne mii galgat áimmahuššat dán kulturárbbi?

Máhttu, teknologiija ja koansta leat olbmuid dahkan buktagat, ja dat leat ilbman dannego olmmoš ja luondu leat váikkuhan nubbi nubbái. Struve meridiána gierdu ovddasta máhtu ja teknologiija ovdáneami. Luonddus, nugo dat lea vuollegis ja jorba várečohkaiguin Oarje-Finnmárkku rittu rájis gitta Suoma riikaráji rádjai, lei mearrideaddji dehálaš rolla dallego Norggas vuođđudedje grádamihtidanráiddu ja ekspanšuvdnafierpmádaga. Goappašat elemeanttat sáhttet doaibmat duođaštussan das mo luondu, olbmot ja máhttu doibmet gaskaneaset.

Bargu Struve meridiána gierdduin buvttii bohtosiid mat ledje dehálaččat geodesiija, navigašuvnna, eatnannmihtideami ja kártema fágaid ovddideapmái. Dakkár dieđalaš ovdanemiin leat ollu ovdamearkkat historjjás, muhto Struve meridiána gierdu lea daid gaskkas mihtilmas. Das leat ain dálge čavddes ja doallevaš stašuvdnamearkkat eanadagas. Guhtege dain muittuhit midjiide duon erenoamáš bures čađahuvvon barggu. Go galgat dikšut iežamet oktasaš kulturárbbi, de fertet hálddašit dan máhtu mii lea eatnanmihtideami vuođus, ja sihke dovdat ekspedišuvnnaid historjjá  ja diehtit mo olbmot searválagaid barge ovttas, gonagasat, dieđaolbmot, reaidoráhkadeaddjit ja earáge olbmot geat serve dasa.  

Mo dikšut máilmmeárbbi ja daid oktasaš álbmogiid doarjun árvvuid?

Norggas dat mearkkaša ahte mii fertet sáhttit galledit ovtta dan njealji mearkkas mat leat máilmmeárbelisttus, ja beassat oaidnit dan oktavuođa duoidda nuppiid lagaš stašuvnnaide mat gullet grádamihtidanráidui ja ekspanšuvdnafierpmádahkii. Dát máilmmeárbemearkkaide gullevaš lagaš stašuvnnat leat čilgejuvvon leat doarjja-árvvut, dakkárat mat leat dehálaččat midjiide, vai sáhttit ipmirdit  mii Struve meridiána gierdu oppanassiige lea. Jos mii beaittášeimmet várddusvuođa dáidda stašuvnnaide, de hedjonivččii vejolašvuohta vásihit dán barggu ollisvuođa, ja nu maiddái dán máilmmeárbbi doarjja-árvvutge unnošedje.  

Suohkanat fertejit ásahit kulturmuittuid birra duoddi avádaga, vai lagaš doaimmat eai leat heađuštussan máilmmeárbái ja dan doarjja-árvvuide. Hálddašeaddjit fertejit dan árvvoštallat, galgetgo urat divvojuvvot, vai galgágo válljejuvvon mearkkain leat lážáldat  mii doaibmá diehtojuohkinbáikin. Vejolaš ferte leat olbmuide oažžut dieđuid das, mo vuogádat doaimmai, ja mo sii geavahedje eanadaga go mihtidedje Struve meridiána gierddu guđege mearkka.  

Das mii guoská mátkeruvttuide, lážáldagaide, diehtojuohkimii ja oahpahusssii, mii fertet ovttasráđiid bargat duoinna 9 eará riikkain main lea oassi Struve meridiána gierddus. Váldoulbmil ferte leat ahte buot olbmot guđet orrot Hámmarfeasttas, Álaheajus ja Guovdageainnus, lea buorit dieđut dán máilmmeárbbi birra. Go dát ulbmil lea ollášuvvan, de sáhttit dadjat ahte mii leat áimmáhuššan ja dikšun dán vássánáiggi addin árbbi. Dalle dat čuovvu min boahtteáigáige. Loga eambbo: UNESCO , Norges Verdensarv. Galleri:Struve-landene.

Foto 1 panorama fra Lodiken2xx2

Maid mii oaidnit Luvddiidčohkas.GJV